Miksi paperipussi

Paperipussi

Ekorosk suosittelee biojätteen laittamista paperipussiin. Paperipussi on hyväksi todettu vaihtoehto ja pääasiallinen biojätteelle käytetty pussi Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa kotitalouksista noin 80 prosenttia käyttää paperipussia erikseen kerättävälle biojätteelle. Ruotsissa monet jäteyhtiöt ovat siirtyneet biohajoavista pusseista paperipussien käyttöön.

Kotitalouden biojäte käsitellään mädättämällä biokaasulaitoksessa. Käsittely biokaasulaitoksessa tuottaa suurimman ympäristöhyödyn, sillä silloin energia saadaan talteen kaasun muodossa ja ravintoaineet kompostoimalla. Paperipussi sopii parhaiten biokaasulaitoksen käsittelyprosessiin. Kaikissa biokaasulaitoksissa voidaan ottaa vastaan paperipusseja.

Biojätepussien tulee olla hyväksyttyjä käytettäväksi kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa, jotta minimoidaan riski, että pussista irtoaa epätoivottuja kemikaaleja tai raskasmetalleja biojätteeseen ja lopulta kompostiin. Paperipussit eivät sisällä epätoivottuja kemikaaleja tai raskasmetalleja.

Paperipussi on täysin orgaaninen, uusiutuva ja hajoava materiaali. Paperipussi hajoaa biokaasuprosessissa ja muuttuu osaksi biokaasun valmistukseen käytettyä massaa, joka käytetään sen jälkeen pelloille. Kuidut maatuvat nopeasti, ja paperipussi maatuu nopeammin kuin sitruunankuori.

Ruotsin ympäristökeskus Svenska Miljöinstitutet on tehnyt elinkaarianalyysin biojätepusseista ja todennut, että paperipussi on paras vaihtoehto biojätteelle ilmastosyistä.

Paperipussissa ilma kiertää paremmin ja sen haihdutuskapasiteetti on korkea, jopa 25–30 prosenttia veden painosta voi haihtua. Tämä tarkoittaa, että kuljetamme enemmän biojätettä ja vähemmän vettä.

Monet tutkimukset osoittavat, että paperipussin käytöllä on myös pedagoginen vaikutus. Useissa tutkimuksissa on selvinnyt, että biojäte lajitellaan parhaiten paperipussiin muihin pussivaihtoehtoihin verrattuna.

Paperipussilla ei ole parasta ennen ‑päivää, joten niitä voidaan varastoida pitkään.

Paperipussin käyttöön biojätteelle on kolme kulmakiveä

  • Käytä biojätteelle tarkoitettua paperipussia. Tarkoitukseen on saatavana erityisiä käsitellystä voimapaperista valmistettuja paperipusseja, jotka kestävät paremmin kosteutta.
  • Paperipussin tulee olla astiassa ilmavasti.
  • Vie paperipussi jäteastiaan kolmen päivän välein.

Biojätteelle tarkoitettuja paperipusseja voi ostaa kaupoista samalta hyllyltä, josta löytyvät myös muut roskapussit.  Monissa ruokakaupoissa hedelmiä ja vihanneksia voi ostaa paperipussissa. Pussin voi sen jälkeen käyttää biojätepussina. Myytävien paperipussien välillä on eroja. Tästä syystä suosittelemme kokeilemaan erilaisia pusseja, kunnes löydät omaan käyttöösi sopivan.

Kuten kaikessa lajittelussa, paperipussin käyttäminen biojätteelle on tottumuskysymys.

Biohajoava pussi

Jätehuoltomääräysten mukaan voi myös käyttää Ekoroskin hyväksymiä biohajoavia pusseja, jotka ovat standardin EN13432 mukaisia. Pussin koko voi olla enintään 30 litraa. Eurooppalainen standardi EN 13432 määrittää, millaisia ominaisuuksia materiaalilla tulee olla, jotta se katsotaan biohajoavaksi tai kompostoitavaksi.

Käsitettä biohajoava käytetään vaihtelevasti ja viralliset määritelmät voivat poiketa toisistaan. Erityisesti kuluttajilla käsitteet biohajoava ja kompostoituva voivat mennä sekaisin, samoin kuin biopohjainen voidaan sekoittaa biohajoavuuteen.

Biopohjaisella muovilla tarkoitetaan uusiutuvista raaka-aineista, kuten sokeriruo’osta, massasta tai tärkkelyksestä valmistettua muovia. On kuitenkin tärkeä huomata, että kaikki biopohjainen muovi ei ole biohajoavaa, ja vastaavasti kaikki biohajoava muovi ei ole biopohjaista. Monet markkinoilla olevat biohajoavat pussit sisältävät ainoastaan osittain uusiutuvia raaka-aineita, ja loput ovat fossiilisia muoviraaka-aineita. Näin ollen riskinä on edelleen se, että kompostiin päätyy mikromuovia.

Biohajoavuus riippuu ympäristön olosuhteista ja kuluneesta ajasta. On tärkeä määritellä, missä olosuhteissa ja ajassa materiaalin odotetaan hajoavan. Standardin EN13432 mukaiset biohajoavat pussit on hajotettu teollisessa kompostoinnissa 58 asteen lämpötilassa (korkeampi lämpötila) hapen kanssa pitkän ajan kuluessa.

Biohajoavia pusseja ei ole kehitetty ensisijaisesti biokaasuprosesseihin, vaan kompostointiin. Esimerkiksi Stormossenin biokaasulaitoksessa lämpötila on 42 °C ilman happea ja prosessiin kuluu kolme viikkoa, mikä tarkoittaa taloudellisesti edullisempaa käsittelyä. Tässä ajassa biohajoavat pussit eivät ehdi hajota kokonaan prosessissa, vaan mädätysjäännös sisältää biohajoavan pussin kappaleita, joiden koko on noin 2 x 2 cm.

Kompostiin mädätysjäännöksen mukana päätyvät biohajoavan pussin jäämät ovat ongelma, sillä maanviljelijät ja asukkaat eivät ole kovin halukkaita käyttämään kompostimultaa, jossa on näkyviä biohajoavien pussien jäämiä. Ravintoaineiden saaminen pelloille on tärkeä osa biojätteiden käsittelyä. Niin Suomessa kuin Ruotsissa on kerrottu närkästyneistä maanviljelijöistä, jotka eivät enää halua ottaa vastaan lannoitekompostia, jossa on maatumattomia pussin kappaleita.

Myös biokaasulaitoksissa käyttöhäiriöiden riski on suurempi käytettäessä vääränlaisia biohajoavia pusseja, jos pussit ovat hyvin kestäviä, kietoutuvat laitteistoon esikäsittelyvaiheessa ja muodostavat paakkuja, jotka tukkivat biokaasulaitoksen putket.

Vaikka jotkut biokaasulaitokset ottavat vastaan biohajoavia pusseja, ne suosivat kuitenkin paperipusseja, sillä ne soveltuvat paremmin biokaasuprosessiin. Biohajoavat pussit vähentävät sellaisten biokaasulaitosten määrää, joissa biojätettä voidaan ottaa vastaan.

Biohajoavat pussit on parasta säilyttää pimeässä ja viileässä. Suorassa kontaktissa auringonvalon, lämmön ja korkean ilmankosteuden kanssa ne voivat muuttua hauraiksi ja rikkoutua käsiteltäessä. Biohajoavien pussien varastointiaika on noin kaksi vuotta, jonka jälkeen niitä ei voi enää käyttää.

Terävät esineet, kuten kanamunankuoret tai viinirypäleiden varret, tai neste pitkän ajan kuluessa voivat tehdä reikiä ohuisiin biohajoaviin pusseihin. Biohajoavat pussit ovat muovipusseja parempia, mutta paperipussit ovat vielä niitäkin parempia.

Muovipussi

Jätehuoltomääräysten mukaan muovipusseja ei saa enää käyttää biojätteelle.

Tämän taustalla on se, että Ekorosk ryhtyi ensimmäisenä Suomessa ja toisena Pohjoismaissa lajittelemaan biojätettä ja energiajätettä pussien värin perusteella optisessa lajittelulaitoksessa. Ajan myötä järjestelmästä tuli kestämätön, sillä pusseja ryhdyttiin vähitellen valmistamaan kierrätysmuovista ja ne rikkoutuivat helpommin. Kun Ekorosk siirtyi vuonna 2018 käyttämään kahta erillistä astiaa bio- ja energiajätteelle, yhtiö lopetti optisen lajittelun viimeisenä Suomessa.

Erilliskeräykseen siirtymisen yhteydessä sekä bio- että energiajätteen laatu parani merkittävästi. Vuonna 2023 oli kuitenkin jälleen aika ottaa seuraava askel muovin saamiseksi pois biojätteen joukosta ja sen varmistamiseksi, että biojätteelle on edelleen vastaanottajia.

Biojätteen mekaanisesta esikäsittelystä huolimatta muovia pääsee eteenpäin biokaasuprosessin kautta. Biojäte myös tarttuu kiinni esikäsittelyssä pois lajiteltaviin muovipusseihin, mikä vähentää biokaasuprosessiin käytettävän biojätteen määrää, kun osa siitä päätyy sen sijaan hylättyyn jakeeseen, eli pois hyötykäytöstä. Tämä nostaa biojätteen käsittelyn kustannuksia.

Mädätyksen jälkeen suurin osa jäljellä olevasta muovista erotellaan mädätysjäännöksestä, mutta valitettavasti pienimmät muovinkappaleet ja mikromuovi päätyvät kompostiin. Kompostimassan saaminen eteenpäin on yhä vaikeampaa, jos se sisältää muovijäämiä. Luonnossa muovin hajoaminen kestää keskimäärin 400 vuotta, ja tarkkaa hajoamisaikaa on vaikea määrittää. Muovituotteita ei ole historian näkökulmasta tarkasteltuna käytetty vielä kovin pitkään. Tavoitteena on saada muovi pois biojätteestä.